Niitte yli kolmekymmenevuare aikan, mitä me ollaa asuttu tääl "maal", mää ole joutunu eliminoimaa mont piänt hiiresukust eläint. Se ei ol yhtää kivvaa, mut ko ne ruppee pyärimää "jalois" ja nakertellee kaikkee mahrollist ni ole sit viritelly erillaisii fällii sin sun tän. Makkaiverii ne ei haittaa, joten mää jouru tekemää se "likase" tyä.
Tämä talve ensimmäine uhri löyty eile.
Sori vaa hiirulaiset, mut semmost se elämä o.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti